keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Leijonasukat

Käsityöblogini tosiaan kupsahti käytön puutteessa joskus syksyllä 2009. Olen kyllä senkin jälkeen saanut aikaan yhtä ja toista, mutta blogiini en niitä jaksanut päivittää. Kahta blogia en jaksa päivittää, joten nyt saatte sitten kärsiä/ihastua kätteni jäljistä täällä.

En ole mikään käsityömestari, saatan saada aikaan ihan yhtä hyvin aikaan jotain epäonnista kun käyttökelpoista. Tosin monet kelvottomaksi julistamani käsityöt ovat vähän aikaa muhittuaan päätyneet kuitenkin käyttöön. Näin kävi eräille huonoiksi julistamilleni Step langasta neulotuille villasukille. Löysin ne syksyllä kaapistani ja olen käyttänyt niitä lähestulkoon päivittäin siitä asti. Koska lanka on ohutta, sukka mahtuu hyvin kenkiin, eikä ole liian kuuma kotona pidettäväksi. Ainut vika minkä niistä oikeastaan löysin, oli että varsi oli makuuni liian pitkä. Käytän oikeastaan vallan lyhytvartisia puuvillasukkia, joten oli kovin loogista neuloa saman mittaiset villasukatkin.

Olen valokuvaajana erittäin huono, kameranikin on pieni pokkari, jonka kuvanlaadussa olisi paljon toivomisen varaa ja kuten kaikki tietävät, talvella hyvien kuvien saanti on melko epätoivoista. Ja että on erityisen hankalaa yrittää kuvata sukkia omassa jalassa. Mutta joudutte silti kärsimään kuvatodisteesta:

Leijonasukat melkein valmiina

Kuvasin tällä kertaa työni melkein valmiina, toisesta sukasta puuttuu enää pari hassua kärkikavennusta, mutta piti käyttää lyhyt valoisa aika hyväkseen. Tosin kuvasta sitä ei ehkä usko, otin noin sata kuvaa ja tämä oli niistä paras. Jalkani näyttää melko turvonneelle, vaikka tosiasiassa tuo mötkö on luonnossa kohtuullisen siro ja kokoa 37.

Lankana on siis Austermann Step horoskooppilanka. Väri on leijona, vaikka se ei olekaan oma horoskooppimerkkini. Mutta oranssi väri viehätti enemmän kun mikään muu vaihtoehto. Sukkien ohje on napattu Ullasta, ohjeen nimi on Raita. Tosin varsi on tarkoituksella jätetty paljon lyhyemmäksi, enkä tietenkään noudattanut ohjeen raidoitusta. Yritin kyllä hiukan katsoa, että sukkien raidat menisivät jotenkin synkassa keskenään, mutta koska tuo lanka ei noudata kovin loogista järjestystä raitojen suhteen, hyvä yritys jäi yritykseksi. Lisäksi lanka näytti kerällä herkullisemmalta kun luonnossa, oikeastaan se nyt oli ihan tiedossakin, pätkävärjätyt tuottavat melkein systemaattisesti pettymyksiä. Siitä huolimatta uskon, että nämä tulee käytettyä loppuun. Lankaakin jäi lyhyen varren vuoksi niin paljon, että taitaa tuosta tulla vielä toinenkin pari.

Pikkuveli löysi digiboksin kaukosäätimen ja katsoo nyt jo kolmatta kertaa boksille tallennetun leffan alkuun tallentunutta Kenoarvontaa (taitava taapero minulla?). Pitänee käydä puuttumassa asiaan, ennen kun saa vahingossa poistettua koko elokuvan...

4 kommenttia:

  1. Hienot sukat, muakin houkuttaisi neuloa sukkia. Kadehdittavan pieni jalka sulla :) Olen 165cm ja jalka kuitenkin 40-41 (jalankoko kasvoi vielä molemmissa raskauksissa!)

    VastaaPoista
  2. Ei muutakun kokeilemaan! Itse aloitin neulomisen juuri sukista. En osallistunut koulussa käsityöhön, vaan kävin teknisen työn, joten olen ihan itse kaiken opetellut silmukoiden luomisesta alkaen netin avulla.

    Sukat tulivat muuten juuri äsken valmiiksi ja lankaa meni kuten arvelinkin niin vähän, että riittää hyvinkin toiseen pariin. Kulutus oli vain 42 grammaa (kerässä 100g).

    VastaaPoista
  3. Minä myös kävin teknisen työn käsitöiden tilalla joten mun kutomistaidot on ihan ala-asteella opitun (ja sen jälkeen unohdetun) varassa.
    Sen sijaan tilkkutöistä innostuin tuossa syksyllä ja sen jälkeen nitä on tullut ommeltua jo aika monta... En tiedä mikä niissä niin viehättää. ;-D

    Mies on monet kerrat pyytänyt minua kutomaan hälle villapaidan (sellaisen korkeakauluksisen palmikkoneuleen) mutta ei taida tämän vaimon hermot riittää siihen! Ja luultavasti sekin projekti veisi n. 10 vuotta joten parempi vain katsoa josko kaupasta tulisi vastaan miestä miellyttävä paita...

    VastaaPoista
  4. Mulla taas ompelutaidot on aika huonot, tosin ostin tyhmä halvan koneenkin, joka vaikeuttaa asiaa entisestään...

    Ju kannattaa ehkä aloittaa kutominen jostain muusta kun miesten palmikkoneuleesta. Itse olen harrastanut puikottelua nyt kahdeksan vuotta enemmän ja vähemmän aktiivisesti ja en kyllä siihen puuhaan ryhtyisi ihan helpolla. Paitsi ehkä jos mies sattuisi olemaan jotain kokoa xs ja hänelle kelpaisi paita jostain tosi muhkeasta langasta. :D

    VastaaPoista

Kerro vaan mikä mieltäsi painaa.